Sivut

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Tarton lääkis & SAT Biology - osa 4

SAT-kokemuksia

Kävin tekemässä SAT-bilsankokeen ihan testiksi lokakuun alussa. Halusin nähdä, millainen koe on - onko kysymysten taso vaikea, tuleeko kokeessa kiire, miten kokeen teon käytännön asiat hoituvat jne. Näitä asioita ei tarvitse jännittää tai pohtia enää seuraavalla kerralla, kun kaikki on jo tuttua. Kokeeseen opiskelu oli jäänyt käytännössä kokonaan kiireisen työkuukauden vuoksi, ja vasta edeltävänä päivänä selvisin kirjastoon lueskelemaan 4 tunnin ajaksi. Tuloksesta ei kuitenkaan ollut mitään paineita, menin vain harjoittelemaan.

Koe järjestetään tosiaan Aalto-yliopiston kauppiksen tiloissa. Koepäivä on lauantai ja aika klo 8 aamulla (haukotus). Paikalle kannattaa mennä hyvissä ajoin, joskin yliopistolla on opasteet ja oikean paikan löytää aika varmasti. Koululla oli muitakin kokeen tekijöitä, joista ylivoimaisesti suurin osa oli menossa tekemään varsinaista SAT-koetta eikä ainekokeita (joita järjestetään tietysti muissakin aiheissa kuin biologia). Subject testin tekijöitä oli sillä kertaa vain 5, ja ennen koetta käytimme ehkä 40 minuuttia täytellessämme erinäisiä lomakkeita ja kuunnellessamme koeohjeita.






Vastasin jotain jokaiseen kysymykseen, ja viitisen minuuttia jäi vielä luppoaikaakin. Mukana kannattaa olla hyvä kumi, sillä olisin lopuksi vielä muuttanut vastauksiani niitä tarkistaessani, mutta kumi oli niin huonolaatuinen, ettei se suostunut kumittamaan lyijykynän jälkeä vastauslomakkeesta täydellisesti :-P Annoin sitten olla, kyseessä oli kuitenkin vain harjoitus, eikä koetuloksesta ollut mitään paineita.

Kokeen jälkeen ei ollut suoraan sanottuna minkäänlaista hajua, mikä tulos voisi olla. Osaan kysymyksista vastaus löytyi heti, mutta osaa pohdiskelin pidempään ja monta muuta meni puhtaalla arvauksella. Tulokset tulivat 3 viikkoa myöhemmin, ja yllärinä oli 720 pisteen tulos. Olin tähän toki aika tyytyväinen :-) Tälläkin pistemäärällä voisi ihan hyvin hakea, mutta mieluummin pelaan varman päälle ja yritän vielä korottaa.







Suunnittelin alun perin tekeväni kokeen 3 kertaa, loka-, joulu- ja tammikuussa. Tammikuun kokeisiin panostan sitten oikeasti, pari ensimmäistä olkoon harjoituskertoja. Uskoisin, että jos kokeesta tulee hyvä tulos, ei sisäänpääsyn kanssa pitäisi olla mitään ongelmia. Koputetaan kuitenkin puuta - pistemäärät kun riippuvat täysin sen vuoden hakijoista. Toivon kovasti, että pystyn vielä parantamaan pisteitä, joten tästä eteenpäin ahkeraa opiskelua vaan :-)


lauantai 19. marraskuuta 2011

Tarton lääkis & SAT Biology - osa 3

Miksi Tartto?

Tarton lääkis on käsittääkseni monelle suomalaiselle varavaihtoehto; jos ei päästä Suomeen, niin varmuudeksi haetaan myös Tarttoon. Tarton suosio on kasvanut viime vuosina kai aika lailla, ja sen myötä myös pisterajat ovat nousseet. Tarton reissullamme kävimme ihan paikan päällä yliopistolla kyselemässä, ja sain tietää että vuonna 2011 lääkikseen hakijoita oli reilu sata, ja sisään päässeitä 16. Alin pistemäärä, jolla koulun ovet avautuivat, oli 700 - aiempina vuosina kai 660:kin pääsi sisään. Maksimipistemäärä on siis 800, eli vaadittu pistemäärä on aika korkea.


Tartu Ülikool

Yksi syistä siihen, etten hae Suomessa lääkikseen on juurikin pääsykokeen haastavuus - minulla ei ole mahdollisuutta tai kiinnostusta ottaa puolta vuotta irti työnteosta ihan vain pääsykoelukua varten (saatika sitten useampana vuotena, jos kerrasta ei pääse sisään). Lukion kemia ja fysiikka eivät ole kovin freesinä mielessä, sillä kävin molempia yhdet kurssit. Matemaattisiin aineisiin oli lukioaikana aikamoinen asenneongelma, ja kielinörttinä keskityin muihin juttuihin (kuten englantiin, ranskaan, ruotsiin, espanjaan, latinaan ja japaniin). Lääkishaave oli silloin jo ujona mielessä, mutten uskonut pärjääväni pääsykokeissa; tästä kirjoittelin hetken aikaa sitten. Alun perin suunnitelmana oli käydä aikuislukion puolella kemian ja fysiikan kursseja, mutta keksin sitten hakea Tarttoon, jonne hakeminen on itselleni aika paljon ongelmattomampaa.


Riippuu ihan omista vahvuuksista, minkälaisessa kokeessa pärjää. Olen nopeahko lukemaan ja aiheen termistö on englanniksi tuttua, joten SAT-koetyyppi tuntuu minulle helpolta. Jos taas fysiikka ja kemia on omia vahvuuksia, eikä englanti kuulu niihin, voi kotimaan pääsykokeet olla paljon helpommat. Noin yleisesti olen aika varma, että SAT on monelle aika paljon helpompi vaihtoehto, mutta arvelisin tämän olevan pitkälti englannin kielen osaamisesta riippuva tekijä. Kaikkea voi kuitenkin oppia, jos vain haluaa.


Suomessa lääkikseen hakeminen ei olisi minullekaan mikään mahdottomuus, mutta erittäin paljon vaikeampaa. Muitakin syitä on - M harrastaa viron kieltä ja puhuu sitä täysin sujuvasti, ja olemme yhdessä lähdössä Tarttoon. Ilmeisesti kieltä pitää itsekin opetella - opintojen ensimmäiset 2 vuotta tapahtuvat englanniksi, jonka jälkeen kieli muuttuu viroksi! Kieli on suomalaisille kuitenkin aika helppo, ja parissa vuodessa sitä ehtii oppia jo aika lailla (ja kielen vaihduttua viimeistään). Vieras kieli ja toinen maa eivät minua haittaa laisinkaan, mutta moni ei halua lähteä Suomesta muualle.


Myös raha-asiat ovat monelle täysi turn-off, Tartossa opiskelu kun maksaa hulppeat 7400 euroa lukuvuodelta ensimmäisen 2 vuoden ajan. Sen jälkeen hinta ilmeisesti putoaa, mutta ilmaista se ei ole missään vaiheessa, niin kuin Suomessa. Henkilökohtaisesti en ymmärrä raha-argumenttia hakematta jättämiselle, jos lääkikseen oikeasti haluaa. Jos on varma, että pääsee suorittamaan opinnot ilmaiseksi, niin ei siinä mitään, mutta itse ottaisin vaikka triplasti enemmän lainaa, jos sillä pääsen tekemään sitä mitä haluan. Jokainen tyylillään.

Huomenna kirjoittelen omista SAT-koekokemuksista.

perjantai 18. marraskuuta 2011

Tarton lääkis & SAT Biology - osa 2


SAT Biology -kokeeseen opiskelu

Heti kun päätin hakea Tarttoon, tilasin saman tien Amazonista läjän SAT Biology -preppauskirjoja. 3 kpl oli aikamoinen overkill - pienellä kärsivällisyydellä olisi varmasti päässyt vähemmälläkin.


Aloitin ensin kuvassa näkyvän oikeanpuolimmaisen REA SAT Subject Test Biology E/M -kirjan, ja turhauduin ensimmäisillä sivuilla. Jos kemia ei ole kovin tuoreena mielessä, kirja alkaa todellä tönkösti. Varmasti paljon helpompaa niille, jotka ovat juuri lukiossa opiskelleet näitä asioita - ei mitään vaikeaa, mutta kirja ei vaivaudu kovin paljoa selittämään termistöä. Kirjan loppuosa vaikuttaa pikaisen selailun perusteella fiksummalta, ja mukana on paljon harjoituskokeita. Alku oli kuitenkin niin kökkö, että vaihdoin toiseen kirjaan.


Kuvassa vasemmalla oleva sininen Kaplanin SAT Biology -kirja on tällä hetkellä luettavana, ja tätä voin jopa suositellakin. Kirja selittää asiat ymmärrettävästi, mutta aika pintapuolisesti - syvällinen ymmärrys on itselleni hahmottamisen ja muistamisen kannalta aika tärkeää, joten kaivelen lisätietoa joistain asioista mm. Wikipediasta ja Youtubesta, mutta toistaalta SAT-kokeessa ei vaadita muuta, kuin pääasioiden osaamista. Kirjassa on myös harjoituskokeita, ja on kaiken kaikkiaan kattava paketti.


Keskellä olevaa Barron's SAT Biologya en ole vielä kerinnyt katsastamaan, mutta pikaselauksen perusteella ainakin kuvat ovat todella hyviä (tässä Kaplan ei loista). Taidan selata tuon Kaplanin kevyesti läpi, ja vaihtaa sitten tähän kirjaan.



Täytyy mainita vielä erikseen erinomainen ilmainen tiedonlähde: SparkNotes. Jos netistä opiskelu sujuu, eikä Facebook horjuta keskittymistä, voi SparkNotes olla jopa parempi kuin mikään kirja. Sivut selittävät hyvin asioita, jotka kirjoista ovat unohtuneet, ja koneella ollessa voi helposti samalla hakea myös lisätietoa eri aiheista. Muistiinpanojen kirjoittaminen koneella on tällöin myös helppoa. Yllättävän laadukasta tietoa ihan ilmaiseksi. Monen spesifin asian opiskeluun auttaa myös Wikipedia sekä Youtube, josta löytyy mukavia videoita esim. solujen jakaantumisesta ja proteiinisynteesistä.


Kirjoittelen seuraavaan postaukseen ajatuksia Tarton lääkiksestä yleisesti.

torstai 17. marraskuuta 2011

Tarton lääkis & SAT Biology - osa 1

Ajattelin kirjoitella yleisesti ajatuksia Tarton lääkiksestä ja sinne hakemisesta, ja tästä meinasi tulla monsteripostaus joten jaoin sen neljään osaan :-) Kaikkia ei varmasti kiinnosta, mutta toivottavasti tästä on joskus jollekin muullekin hakijalle hyötyä.


Yleistä Tarttoon hakemisesta ja SAT Biology -kokeesta

Tarton yliopiston lääkiksen pääsykoe on vähän erilainen, kuin Suomessa. Varsinaista pääsykoetta ei ole ollenkaan, vaan hakupaperina toimii jenkkien SAT-tasokokeen Subject Test biologiassa (eli SAT Subject Test Biology). Testejä järjestetään useampi vuodessa (syys-talvisin joka kuukausi sekä tammikuussa, ja kevät-kesällä touko- ja kesäkuussa), ja kokeen voi tehdä niin monta kertaa kuin haluaa. Suomeksi tietoa löytää Suomi-Amerikka Yhdistysten liiton sivuilta. Kokeen teko maksaa reilut 50 euroa, ja se järjestetään Helsingissä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tiloissa. Kannattaa ilmoittautua hyvissä ajoin, niin ei unohdu.

Aiheena on high school -tasoinen biologia, ja koe kestää tunnin. Tunnin aikana tavoite on vastata 80 monivalintakysymykseen, ja kielenä on toki englanti. Oma englanninkieleni on aika vahva, ja olen työhöni liittyen opiskellut paljon ihmisen biologiaa ja fysiologiaa englanniksi, mutta kieli (erityisesti yhdistettynä nopeusvaatimukseen) on aika spesifiä ja paikoitellen hankalaa. Mm. matojen ja lintulajien nimien tuntemusta englanniksi odotetaan kokeessa :-) Niistä koetulos tuskin jää kiinni, mutta mikäli haluaa pärjätä, kannattaa bilsaa pänttäillä ihan englannin kielellä.


Kokeen painotuksen saa itse valita - vaihtoehtoina on joko molekyylibiologia (soluelimet, solujen toiminta jne) tai ekologiat (populaatiot, evoluutio jne). Itselleni molekyylibilsa on aika paljon tutumpaa, joten se on luonnollinen valinta (kuten varmaan suurimmalle osalle lääkikseen hakijoista). Kokeessa tarvitaan myös nopeutta - 60 minuutissa pitäisi vastata 80 kysymykseen, ja mustata vastauslomakkeesta oikeat pallerot kuten yo-kokeessakin. Tämä yhdistettynä englannin kieleen on joillekin tietysti vaikeaa, mutta ei mitenkään mahdotonta. Jokaiseen kysymykseen ei tarvitse ehtiä vastaamaan, ja silti voi saada hyvät pisteet.

Pisteitä saa jokaisesta oikein menneestä kysymyksestä, vastaamatta jääneet kysymykset eivät vaikuta ja väärin menneistä saa 0,25 miinuspistettä. Vaihtoehtoja on yleensä 5, joten jos yhdenkin vaihtoehdon voi sulkea ulos, vastaus kannattaa arvata.

Itse asia ja sen taso eivät ole vaikeita ollenkaan, varsinkin jos on lukenut lukion biologiaa useamman kurssin. Omista bilsan kursseista on pari vuotta (tai 8) vierähtänyt, mutta yllättävän helposti asiat palaavat pääkoppaan pienellä kertauksella. Kokeeseen opiskelu on myös mielenkiintoista, sillä yleensä lääkikseen hakijoita kiinnostaa solut, ihmisen fysiologia, ehkä jopa genetiikka. Mukana on kuitenkin myös ekologiat, populaatiot, eläinten fysiologia ja käyttäytyminen sekä kasvien fysiologia ja rakenteet, jotka voivat olla joko helppoa kauraa, tai sitten vaikeampaa ihmisestä riippuen.

Kirjoittelen seuraavassa postauksessa lisää itse kokeeseen opiskelusta.